Yhdistyksen tarkoituksena on edistää tanssi- ja musiikkitaiteen sekä kulttuurimatkailun harrastusta ja ammattimaista toimintaa niin paikallisesti, valtakunnallisesti kuin kansainvälisestikin. Yhdistys voi järjestää tanssinäytöksiä, konsertteja, seminaareja, koulutusta ja muuta kulttuuritoimintaa.
Yleishyödyllinen yhdistys ei tavoittele toiminnallaan voittoa tai muuta taloudellista etua. Yhdistys on Finland Festivals ry:n, Kuopion kaupunkikeskustan kehittämisyhdistys ry:n, Tanssitaiteen tuki ry:n, Kuopion Yrittäjät ry:n sekä Kuopion kauppakamarin jäsen.
Hallituksen puheenjohtaja
Mika Sutinen, senior partner, hallitusalan ammattilainen
Hallitus
Sirpa Karppi, jäsen/ Kuopion Yrittäjät ry
Joel Kohvakka, jäsen/ Kuopion kaupunki
Esa Kokki jäsen/ Kuopion kaupunki
Titta Kuokkanen jäsen/ Dance Flow ry
Tuomo Meriläinen jäsen/ Itä-Suomen yliopisto
Elina Vetoniemi jäsen/ STOPP ry
Yhdistyksen jäsenet
DaCi Finland ry
Itä-Suomen Yliopisto
Kuopion kauppakamari
Kuopion kaupunki
Kuopion konservatorio
Dance Flow Kuopio ry
Kuopion yrittäjät ry.
Savonia AMK
Siilinjärven kunta
Suomen Tanssioppilaitosten liitto STOPP ry
Järjestelytoimikunnan puheenjohtaja
1970–74 Aimo Hiltunen
Kuopio Tanssii ja Soi ry:n hallituksen puheenjohtajat
1974 Lauri Siimes
1975–78 Martti K. Toivanen
1978–81 Lauri Siimes
1981–86 Esko Kilpeläinen
1986–90 Mauri Ohtonen
1991–96 Riitta Saastamoinen
1997–99 Kauko Heuru
1999–2000 Kari Häkämies
2000–03 Pirjo Ala-Kapee
2003–15 Petteri Paronen
2015–20 Kirsi Soininen
2021– Mika Sutinen
Toiminnanjohtajat
1981–85 Anneli Patomäki
1985–88 Ritva Pento (ohjelmapäällikkönä 1989–94)
1989–96 Tanja Rasi
1996– 2021 Anna Pitkänen
2021 Johanna Rajamäki
2022- Salima Peippo
Taiteelliset johtajat
1981–92 Doris Laine
1993–99 Jukka O. Miettinen
1999–2002 Alpo Pakarinen
2002–2019 Jorma Uotinen
2020- Riku Lehtopolku
FM Olli Ahlroos
1960-luvulla syntyi Suomeen kesäfestivaaleja kuin sieniä sateella. Tuolloin Kuopiossakin syntyi ajatus järjestää kaupunkiin kansainvälisesti huomiota herättävä kesätapahtuma. Vuonna 1967 Kuopion kaupungin silloinen orkesterinjohtaja Lauri Siimes, palattuaan opintomatkaltaan Yhdysvalloista, ideoi Kuopioon musiikki- ja musiikkiteatteritapahtumaa. Kun vihdoin vuonna 1968 Siimeksen, kaupunginjohtaja Eino Luukkosen ja teatterijohtaja Aimo Hiltusen rinnalle ideariiheen osallistui Kuopion balettikoulun vastavalittu johtaja Elsa Sylvestersson, sai alkunsa idea tanssin ja erityisesti baletin roolista tapahtuman yhtenä teemana.
6.–14.6.1970 järjestettiinkin Kuopioon ensimmäinen kansainvälinen tanssifestivaali, silloin vielä nimeltään "Kuopio tanssii". Kuitenkin koko 70-luvun festivaali tarjosi yleisölle vielä Siimeksen vaikutuksesta runsaan puhallinmusiikkiohjelmiston. Seuraavana vuonna festivaali nimettiinkin uudelleen ja sanat "...ja soi" liitettiin festivaalin nimeen. Vasta vuonna 1984 musiikin osuus jäi festivaaleilla nimelliseksi ja festivaali alkoi keskittyä melkeinpä ainoastaan tanssiin.
Huomionarvoista jo ensimmäisen vuoden festivaalissa oli sen kansainvälisyys ja laaja, tyylirajoja rikkova esitysrepertuaari. Ensimmäisen festivaalikesän uudentanssin tarjonnasta vastasivat ruotsalainen Cullberg-baletti, yhdysvaltalainen Carry Rick ja suomalaisen modernismin edelläkävijäryhmä Praesens.
Tämä ennakkoluuloton ohjelmisto ja laadukkaiden vierailijoiden esiintyminen jo ensimmäisten vuosien aikana sekä ensimmäisen vuosikymmenen aikana hioutunut festivaalin konsepti takasivat festivaalille nopeasti oman paikkansa suomalaisella kulttuurikentällä. Ensimmäinen vuosi toi mukanaan myös tuleville vuosille ja koko festivaalille leimaa antavan kritiikin ryöpyn. Huolimatta esimerkiksi avantgardistisen Praesens-ryhmän mukana olosta, klassisen ohjelmiston vuoksi festivaali ja Kuopion kaupunki saivat osakseen syytöksiä eliittitaiteen suosimisesta. Alusta asti – ehkä osittain saadun kritiikin vuoksi – festivaali onkin pyrkinyt tarjoamaan myös ilmaista ohjelmistoa ja se on pyrkinyt suuntaamaan festivaalia näkyvästi aktiiviyleisön lisäksi tavallisille kaupunkilaisille.
Suomalaisen tanssin historiaan ja tanssifestivaalin hyväksyttävyyteen kriittisessä vasemmistolais-kulttuuripoliittisessa ilmapiirissä vaikutti suuresti myös tanssiryhmä Raatikon läpimurto Kuopiossa vuonna 1974. Marjo Kuuselan Väki ilman valtaa -teos voidaan nähdä tärkeänä sillanrakennuksena festivaalin ja sen vasemmistokriitikoiden välillä.
Festivaali tuntui kritiikistä huolimatta osuneen kultasuoneen, sillä se oli Pohjolan ainoa tanssifestivaali ja ainutlaatuinen myös melkein koko maailmassa. Seuraavat vuodet vahvistivat menestystä hienoilla vierailuilla, joista esimerkiksi Helsingissä osattiin vain haaveilla. Vuonna 1971 nähtiin Kuopiossa muun muassa englantilainen Ballet Rambert ja seuraavana vuonna Carolyn Carlsonin tähdittämä ranskalaisen Anne Berangerin ryhmä. 70-luvun alussa syntyi idea kilpailujen ja katselmusten järjestämisestä festivaalien yhteyteen. Myös tanssikurssien tarjonta oli oleellinen osa jo ensimmäisillä festivaaleilla. Tällaisenaan festivaalin tarjonnan runko on pysynyt tänäkin vuonna, reilut kolmekymmentä vuotta myöhemmin.
Festivaalin ensimmäisenä vuosikymmenenä sillä ei ollut lainkaan taiteellista johtajaa. Taiteellisesta johdosta vastasi tuolloin komitea. Ennen nykyistä taiteellista johtajaa Jorma Uotista festivaalien taiteellisina johtajina toimivat vuosina 1981–1992 balettitanssija, professori Doris Laine, jonka panostus festivaaleilla näkyi esitystarjonnan laajentumisena ja yleisenä laadun nousuna; vuosina 1993–1998 muun muassa taide- ja teatteriaineiden opettajana ja taidekriitikkonakin tunnettu Jukka O. Miettinen, jonka johtajuusvuosina festivaalin painotus siirtyi näkyvästi etniseen tanssiin; ja 1999-2001 puolestaan Alpo Pakarinen.
Tämänvuotinen Kuopio Tanssii ja Soi -festivaali on jo järjestyksessään neljäskymmenes. Neljänkymmenen vuoden aikana festivaalista on kasvanut merkittävä kansainvälinen kohtaamispaikka suomalaisille ja ulkomaalaisille tanssintekijöille sekä aina uudelle innostuneelle tanssitaideyleisölle.
Vuodesta 2002 festivaalin taiteellisena johtajana on toiminut kansainvälisesti ehkä Suomen merkittävin koreografi ja Suomen Kansallisbaletin johtajanakin toiminut Jorma Uotinen. Hänen valovoimaiseen julkiseen persoonaansa ja karismaansa kiteytyy varmasti ainakin viime vuosina festivaalin lisääntynyt suosio ja noste. Kuopio Tanssii ja Soi -festivaalilla sekä Jorma Uotisen karismaattisella julkisella esiintymisellä on ollut varmasti oma vaikutuksensa yleisempään, festivaalin ulkopuoliseenkin tanssitaiteen nosteeseen suomalaisella kulttuurikentällä.
Uotisen johtajakaudella festivaalien tarjonnassa painotus on festivaalien toiminnanjohtajan Anna Pitkäsen mukaan siirtynyt erityisesti eurooppalaiseen nykytanssiin. Eurooppalaisia vieraita onkin viime vuosien varrella nähty Kuopiossa lukemattomia, muun muassa Isosta-Britanniasta (DV8 Physical Theatre, 1997), Belgiasta (Ultima Vez & KVS), Ranskasta (Centre Choréographique National dOrléans & Josef Nadj, Compagnie Carolyn Carlson ja Compagnie Montalvo-Hervieu), Alankomaista (Galili Dance), Portugalista (Ballet Gulbenkian), Venäjältä (Mariinski-teatteri), Ruotsista (Göteborg Ballet ja Kenneth Kvarnström & Co) ja Espanjasta (Nuevo Ballet Espanol), sekä hiukan kauempaakin, muun muassa Kiinasta (The Opera of Peking) ja Thaimaasta (The Royal Dance Company of Thailand), ja nämäkin vain mainitakseni muutaman.
Nimekkäitä suomalaisia tekijöitä festivaaleilla on nähty tietysti myös lukemattomia. Taas vain muutamia mainitakseni: Jenni Kivelä, Jorma Uotinen, Tero Saarinen Company, Anu Viheriäranta, Kare Länsivuori, Harri Kuorelahti, Jyrki Karttunen, Glims & Gloms dance company, Alpo Aaltokoski & Co, Tanssiteatteri Minimi ja Katri Soini. Festivaaleilla on nähty vuosien varrella myös useita kantaesityksiä. Vuonna 2007 maailman kantaesityksensä sai koreografi Arja Tiilen teos Kukaan ei katso.
Laajan esitystarjonnan lisäksi viikon verran kestävä Kuopio Tanssii ja Soi -festivaali tarjoaa tänäkin vuonna viihdyttävää ja ilmaista oheisohjelmaa läpi viikon torilla pyöriville, jäätelöstään nauttiville ihmettelijöille. Myös erilaisia tanssi- ja kehonhuollon kursseja on tarjolla yhtä lailla nykytanssin ammattilaisille kuin pienille lapsille ja muille vasta-alkajille. Ohjaajina kursseilla toimii kotimaisia ja ulkomaalaisia alan huippuja.
Toiminnanjohtaja Anna Pitkäsen mukaan festivaalin suosio on vuosikymmenien mittainen työvoitto. "Festivaalin suosio on pitkän ja näyttävän historian – ammattitaitoisen, sitoutuneen henkilökunnan työskentelyn tulosta; onnistuneen festivaalin rakentaminen on tuhansista pienistä palasista muodostuvan pitkäjännitteisen yhteistyön tulosta. Niin menestymiset kuin epäonnistumisetkin on jaettu yhdessä niistä oppien", kertoo Pitkänen ja jatkaa: "Menestykseen vaikuttaa ratkaisevasti paikkakunnan myötämielinen ilmapiiri festivaalia kohtaan".
(Ote artikkelista Tanssi-Instituutiot Suomessa, osa 3 www.liikekieli.com 2007.)
52. Kuopio Tanssii ja Soi, Syyskausi 2021
53. Kuopio Tanssii ja Soi, 15.–21.6.2022
54. Kuopio Tanssii ja Soi, 14.–20.6.2023
55. Kuopio Tanssii ja Soi, 12.–18.6.2024
56. Kuopio Tanssii ja Soi, 11.–17.6.2025
57. Kuopio Tanssii ja Soi, 10.–16.6.2026
