Haastattelimme Galleria Ars Liberan toiminnanjohtaja Toni Ledentsan. Madridista Kuopioon palannut Toni on seurannut läheltä ja vähän kauempaakin Kuopion kulttuuritoimintaa ja globaalin pandemian vaikutuksia Kuopion elävyyteen kulttuurikaupunkina.
Millainen kulttuurikaupunki Kuopio on ja millainen se voisi mahdollisesti olla?
Kuopio on alueellisesti hyvin merkittävä kulttuurikaupunki, jossa tapahtuu kansainvälisestikin merkittäviä asioita, kuten Kuopio Tanssii ja Soi -festivaali sekä ANTI-festivaali. Tanssin alalta löytyy muitakin hienoja toimijoita, kuten ITAK ja Tanssiteatteri Minimi. Taidemuseo, kaupunginteatteri, Musiikkikeskus ja VB-valokuvakeskus vaikuttavat kaikki laadukkailta instituutioilta. Lisäksi täytyy tietenkin mainita edustamani taiteilijaseura Ars Libera, jonka koen nyt olevan nousussa galleriansa ja muun toiminnan myötä.
Koska muutin tänne korona-aikana toukokuussa 2020, olen nähnyt tavallista rajoittuneemman Kuopion. Kulttuuritoiminta on ollut tavallista vähäisempää, joten syvällisempää arviota yleistilanteesta on nyt hankala antaa.
Uskon kuitenkin, että Kuopioon mahtuisi normaalimmassakin tulevaisuudessa lisää kulttuuritapahtumia ja -toimijoita. Galleria Ars Libera on kaupungin ainoa galleria, vaikka tilaa olisi muillekin. Erilaisia festivaaleja voisi myös olla enemmän. Toivon, että Ars Libera voi osaltaan vielä rikastuttaa tarjontaa, mutta siihen tarvitsemme lisäresursseja.
Miten tärkeitä Tanssii ja Soin kaltaiset suuret ja maineikkaat tapahtumat ovat tanssin ja kulttuurin yhteiskunnallisen arvostuksen kannalta Kuopiossa ja Suomessa?
Erittäin tärkeitä. Tarjonta synnyttää kiinnostusta, kysyntää, harrastajia ja tulevaisuuden ammattilaisia. Tapahtumat ovat tärkeitä ihmisten sivistystason ja yleisen hyvinvoinnin kannalta. Kulttuuri on todistetusti myös vetovoimatekijä niin kaupungeille kuin maillekin, ja siten hyödyllistä laajemminkin muun muassa elinkeinoelämälle.
Mikä merkitys yleisötapahtumilla ja läheisyyteen perustuvilla kollektiivisilla kokemuksilla on kaupunkien kulttuurielämälle?
Yleisötapahtumat ja kollektiiviset kokemukset synnyttävät yhteisöllisyyttä, iloa ja ajatustenvaihtoa. Tämä johtaa siihen, että ihmiset haluavat kokea tällaisia kokemuksia lisää, mikä on hyödyllistä kaupunkien kulttuurielämälle, kannustaen tapahtumien järjestäjiä luomaan lisää tarjontaa.
Jotkut kaupungit ovat enemmän kulttuurikaupunkeja kuin toiset, ja erot syntyvät tukirahojen ja asukaslukujen lisäksi siitä, miten tekijöiden ja yleisöjen kohtaaminen toimii ja kehittyy. Se on tärkeä suhde, jota ruokitaan yhdessäololla ja molemminpuolisella arvostuksella.
Miten Kuopion kulttuuritoimintaa voitaisiin entisestään kehittää yhteistyön avulla?
Yhteistyö on monin tavoin hedelmällistä ja itseäni on aina kiinnostanut taiteenalojen välisten rajojen rikkominen, eli poikkitaiteellisuus. Kuopiossakin näkisin mielelläni eri kulttuuritoimijoiden välistä yhteistyötä, mikä todennäköisesti toisi kaikille osapuolille uutta yleisöä. Järjestäjien ja taiteilijoiden kesken syntyisi myös uusia ideoita, jotka voisivat johtaa uusiin ja kiinnostaviin projekteihin ja tapahtumiin. Yhteistyöllä voitaisiin saavuttaa muitakin synergiaetuja, kuten taloudellisia säästöjä.
Suurten ja vetovoimaisten tapahtumien yhteyteen voisi pienempien organisaatioiden toimesta syntyä kiinnostavaa oheisohjelmaa, joka ei itsenäisesti saavuttaisi vastaavia yleisömääriä. Pienemmät organisaatiot voisivat myös tarjota tilojaan pienimuotoisille ja erikoisemmille tapahtumille, jotka eivät sovi niin hyvin ns. suurempiin taloihin.
Olet itse työskennellyt taiteen parissa mm. Madridissa. Mitä kansainvälistyminen vaatii nuorilta taiteilijoilta ja millaiset eväät Kuopio tarjoaa kansainvälistymiseen?
Kansainvälistyminen vaatii nuorilta taiteilijoilta ensisijaisesti rohkeutta ja riittävää osaamisen tasoa. Ellei taustalla ole rahoitusta, tai ohessa muuta työtä, vaatii kansainvälistyminen myös valmiutta ja kykyä elää hyvin niukasti. Kulttuuriala on taloudellisesti haastava kaikkialla, mutta varsinkin pohjoismaiden ulkopuolella, ellei satu olemaan onnekas ja iskemään jonkinlaiseen kultasuoneen. Haasteista huolimatta ulkomailla työskentely on usein avartavaa ja inspiroivaa.
Näkisin, että Kuopio voi tarjota hyviä eväitä kansainvälistymiseen. Täällä on laadukasta koulutusta ja mahdollisuuksia jopa tuettuun työskentelyyn ja kehittymiseen. Kansainväliset tapahtumat tarjoavat mahdollisuuksia kansainväliseen verkostoitumiseen, mikä on hyvin tärkeää. Henkilökohtaiset kontaktit auttavat lähtöön valmistautumisessa sekä kohteessa etenemisessä.
Kuopion kaupunki voi myös edistää taiteilijoiden kansainvälistymistä esim. luomalla yhteistyömahdollisuuksia ystävyyskaupunkiensa kanssa. Kulttuurivaihtoa on kuulemma tapahtunutkin siten, ja toivottavasti tulevaisuudessa lisää.
Artikkelikuva: Paula Räty
Puhelin Tuukka Pasasen teoksesta "Kuuleeko kukaan?". Taustalla olevat valokuvat Heidi Kirjavaisen "The Beginning of the End" (vas.) ja "Two Suitcases" (oik.) näyttelystä "Eristyshuone – Isolation Room".
Muut kuvat: Petri Laitinen
