Petri Laitinen

Poikien tanssileirit kasvattavat tulevaisuuden tanssijoita

Yksi Kuopion merkittävimmistä tanssikurssikokonaisuuksista on ollut poikien tanssinopetukseen keskittyvä Poikaleiri, joka perustettiin vuonna 1987 Ilkka Lammen ja Leena Jääskeläisen toimesta. Monista leiriä käyneistä pojista on sittemmin tullut tanssikentällä tuttuja nimiä. Muun muassa Carl Knif, Heikki Vienola, Riku Immonen, Jarkko Mandelin ja Sam Vaherlehto ovat entisiä poikaleiriläisiä. Pojille oli 1980-luvulla vielä vähänlaisesti tanssinopetusta tarjolla, eikä kesäaikaan juuri järjestetty muita leirejä tai kursseja.

Ilkka Lampi loi 8–18-vuotiaille pojille kurssiohjelman, jonka aikana treenattiin kahden viikon ajan joka päivä neljä kertaa 1,5 tunnin verran. ”Leiri oli alkuvaiheessa hyvin intensiivinen. Pojissa, jotka olivat siellä useampana kesänä, saattoi havaita sen kahden viikon aikana jo selkeätä edistystä. Se oli niin pitkä puristus. Jos normaalisti treenaa kerran viikossa, niin siinä tuli täyteen jo useamman kuukauden treenit”, Lampi kertoo. Poikaleirin kulta-aikaa olivat sen ensimmäiset kymmenen vuotta. Moni oli tanssikoulunsa ainoa poika, ja leiri antoi heille mahdollisuuden tavata muitakin tanssivia poikia. Koulutusta oli tuolloin vielä vähän tarjolla, joten Kuopiossa pojat pääsivät paitsi treenaamaan intensiivisesti, myös tanssimaan monipuolisemmin. Balettikoulun oppilaat muodostivat pääosan leiriläisistä. Lammen mukaan lähes jokainen Oopperan balettikoulua käynyt on jossain vaiheessa ollut mukana leirillä. Mutta mukana oli myös muita poikia. ”Yksi ryhmä oli sellaiset 18-vuotiaat pojat, jotka eivät olleet aiemmin treenanneet balettia. He saattoivat olla menossa tanssitaiteen laitokselle ja tulivat treenaamaan sitä ennen paljon. Sitten oli niitä, jotka suuntautuivat enemmän nykytanssiin, mutta halusivat treenata paljon ja monipuolisesti”, Lampi kertoo. Treenaamisen lisäksi pojat pääsivät katsomaan paria, kolmea festivaaliviikon esitystä. Joidenkin esitysten anti näkyi suoraan seuraavan päivän tunneilla. ”Vuosien varrelle on mahtunut sellaisia näytöksiä, jotka ovat olleet totaalisia napakymppejä niin, että koko leiri on ollut nuorimmasta vanhimpaan ihan tulessa ja täysin intona treenaamassa seuraavana päivänä. Esimerkiksi peking-ooppera oli yksi tällainen”, Lampi kertoo.

Poikia kaivataan lisää

Kävijämäärällisesti Poikaleirin kultavuodet ajoittuivat 2000-luvun alkuun. Vuonna 2003 osallistujia oli noin 90, kun tavallisesti leirille oli osallistunut reilut 30 poikaa. Syynä tähän tosin oli se, että poikaleiri järjestettiin kansainvälisenä tapahtumana, ja mukana oli muun muassa hollantilainen Wil Boomin vetämä poikaryhmä. Poikaleireillä vetäjänä toiminut Isto Turpeinen muistaa tuon vuoden erityisen hyvin

Huippuvuoden 2003 jälkeen leirille tulevien määrä alkoi laskea hitaasti mutta varmasti. Vuonna 2007 osanottajia oli leirillä alle kolmekymmentä. Ilkka Lampi arvioi, että osittain syynä tähän olivat tanssikoulujen omat leirit sekä poikien tanssiharrastuksen siirtyminen vahvemmin katutansseihin. Isoin muutos tapahtui Lammen mukaan kuitenkin asenteissa. Kun aiemmin osallistujat olivat täynnä intoa ja keskittyivät tanssin opiskeluun täysillä, nyt keskittymiskyky alkoi heiketä. ”Sama trendi oli havaittavissa Oopperan balettikoulussakin. Kaikki pitää tapahtua tässä ja nyt. Sen sisäistäminen, että tämmöisen vaativan asian oppiminen ja siinä kehittyminen vaatii aikaa, on nykyään vähän harvemmassa”, Lampi sanoo. Leiri on kuitenkin pitänyt vielä pintansa, ja sittemmin myös Ilkka Lampi on palannut leirille opettajaksi. Isto Turpeisen mukaan leirille on edelleen tilausta. ”Perusopetuksessa on edelleen sama tilanne kuin aiemminkin: poikia on vähän. Ne pojat, jotka tulevat Poikaleirille, tulevat sinne uudestaan ja uudestaan – niin kauan kuin kasvavat ulos”, Turpeinen sanoo.

Tule mukaan kurssille


Muita kiinnostavia juttuja!