Alan Lucien Øyenin ura sai alkubuustin Kuopiosta 15 vuotta sitten
Kuva: Mats Bäcker

Kovassa nosteessa oleva koreografi palaa Kuopioon ajankohtaisen ja elokuvallisen teoksensa kanssa

– Tämä vuosi on hullu!

Niin koreografi Alan Lucien Øyen kuvailee vuotta 2022. Koronapandemia on siirtänyt kahden vuoden esitykset tälle ja tulevalle vuodelle, joten kovassa huudossa oleva koreografi on valtavan työkaaoksen keskellä. Edessä on kiertuetta Euroopassa ja Kanadassa, ensi-iltaa ja uusien teosten suunnittelua. Mutta juuri tällä hetkellä, kun Øyen vastaa puheluun Norjasta siskonsa keittiöstä, elämä näyttää kevään kirkastuvassa valossa rauhalliselta ja kiireettömältä.

Kuopio on Øyenille tuttu, sillä hän osallistui aloittelevana koreografina vuonna 2007 Nordic Grand Prix -koreografikilpailuun ja vei voiton. Vuonna 2008 Øyenin teos nähtiin osana Kuopio Tanssii ja Soi -festivaalin pääohjelmaa.

– Onko siitä jo 15 vuotta? Apua, Øyen hämmentyy naurahtaen.

– Kilpailun voitolla oli iso merkitys urani alulle. Olin tehnyt sitä ennen vasta kaksi sooloteosta ja perustanut juuri ryhmäni ja alkanut tekemään sille ensimmäistä teosta, jonka kanssa tulimme Kuopioon seuraavana kesänä. Yritin saada huomiota ryhmällemme ja yhtäkkiä olemme jo kiertueella. 15 vuotta myöhemmin Øyen on kovassa nosteessa tehden oman ryhmänsä lisäksi töitä monille Euroopan merkittävimmistä tanssiryhmistä, kuten Nederlands Dans Theater ja Tanztheater Wuppertal Pina Bausch.

Tarve saada hyväksyntää

Øyenin Kuopiossa nähtävä Story, story, die. kiinnittää huomion siihen, miten elämme yhteisöissä tänä päivänä: mitä kaikkea olemme valmiita tekemään tullaksemme hyväksytyiksi ja rakastetuiksi? Teos rakentaa elokuvallista kerrontaa käyttäen näkymän maailmaan, jossa muokkaamme elämäämme saadaksemme huomiota toisiltamme.

– Youtubessa 11-vuotias tyttö opetti muita, miten käyttää kaupallisuutta ja markkinointistrategioita hyväkseen. Hän teki itsestään ammattilaisen 11-vuotiaana. Siitä on tulossa hysteeristä, mitä kaikkea olemme halukkaita tekemään hyväksynnän eteen, ja sosiaalinen media on sen artikuloiduin muoto, Øyen sanoo.

Hän ei demonisoi internetiä, vaan sanoo samaan aikaan rakastavansa ja vihaavansa sitä.

– Vihaan sitä, mitä se tekee meille ihmisinä, Øyen täsmentää.

Jo ennen sosiaalista mediaa ihmiset muunsivat totuutta toisilleen. Kukapa olisi hyvän päivän tutulle kertonut oikeasti mieltä ja elämää myllertävistä asioista. Sosiaalisessa mediassa rakennamme tarinaamme uudella tavalla, tykkäysten ja näkyvyyden toivossa. Jatkuvasti.

– Olen todella kiinnostunut siitä, miten kuvitteellistamme itseämme ja kuinka todellisuus ja fiktio limittyvät toisiinsa. Editoimme ja tarinallistamme elämäämme muille. Ja siinä voi myös kadottaa itsensä, Øyen sanoo.

– Olemme jääneet jumiin sosiaalisessa mediassa saamaamme palautteeseen. Se tuntuu stressaavalta. Meillä on hirveä paine olla joku. Olen todella onnellinen, että en joutunut kasvamaan internetin kanssa, jolloin kaikesta voi tulla julkista.

Pakoa todellisuudesta

Alan Lucien Øyen syntyi ja kasvoi Bergenissä, jossa hänen isänsä työskenteli puvustajana. Øyen istui jo pienestä pitäen teatterissa imien itseensä esiintyvien taiteiden kulttuuria. Samalla hän näki, mitä oli toimia ihmisten, taiteilijoiden kanssa. Näyttelijä saattoi lavalla olla itsevarma, mutta oikeasti hän kaipasi huomiota ja tarvetta olla rakastettu.

– Välillä minua surettaa, että kaikesta on tullut niin ammattimaista. Aiemmin esiintyviin taiteilijoiden liittyi tietynlaista taianomaisuutta ja mysteeriä. Nyt kuvia postataan kotoa ja samalla mysteeri tavallaan myös katoaa.

Koreografioiden lisäksi Øyen on ohjannut ja kirjoittanut myös teatteriesityksiä. Todellinen intohimo löytyy elokuvista

– Teokseni ovat huonoja tekosyitä sille, miksi en tee elokuvia, Øyen naurahtaa itseironisesti.

– Olen innoissani elokuvallisuudesta: äänestä, valosta ja tekstuurista, jonka tunnet, kun katsot elokuvaa.

Øyenin koreografioita onkin usein luonnehdittu hyvin elokuvallisiksi. Hänen tanssia ja teatteria yhdistävä ryhmänsä winter guests koostuu tanssijoista, näyttelijöistä ja kirjoittajista. Øyen kertoo olevansa rakastunut romanttiseen käsitykseen elokuvasta.

– Se on jollain tavalla täydellisesti feikkiä. Elokuvassa kameran voi kuitenkin tuoda todella lähelle ihmistä. Yritän itse luoda samanlaista läheisyyden ja rehellisyyden tuntua.

Vapaa-ajallaan elokuvien rakastaja haluaisi mennä elokuviin ja katsoa fiktiivisiä sarjoja. Niin tapahtuu kuitenkin koko ajan vähemmän. Mutta pakoa todellisuudesta hän tarvitsee. Ja sitä saa muun muassa pyöräillessä luonnossa.

– Pyörällä pääsee nopeasti pitkälle. Minun pitää koko ajan tehdä jotakin, jotta aivoni saavat vain olla. Luonnossa oleminen on siihen hyvää tekemistä, Øyen sanoo.

winter guests Kuopiossa 18.6. ja 19.6.2022.

näytökset ja liput

Alan Lucien Øyen photo

Kuva: Massimo Leardini


Muita kiinnostavia juttuja!